Kiitos ja näkemiin.

Viimeistä päivää viedään, huomenna lähtö klo 7:55 junalla Budapestiin.

Viimeiset neljä kuukautta ovat antaneet meille kopallisen uusia kokemuksia, uskomattoman upeita maisemia, uusia ystäviä, liiallista tottumista ravintolassa syömiseen sekä uusia näkökulmia kotioloihin Suomessa. Monta asiaa jäi varmasti mainitsematta, mutta päällimmäisenä on siis iloinen mieli siitä, että matka tuli tehtyä ja työtkin eteni. Täällä elämiselle omat haasteensa asettaa kielimuuri, paikalliset kun eivät yleensä osaa englantia tai saksaa. Yksi haaste oli myös tietysti tarjotinmallinen vessanpönttö, jonka käyttämiseen ei vain ihminen totu, sekä vuokranantajan unohtama rikkinäinen pesukone. Tai ei se sitä ole unohtanut, viimeksi eilen sanoi että se varmaan vaihdetaan uuteen. Ehkä. Joskus. J uhkasi halata pesukonetta kun päästään Vaasaan, saa nähdä halaako M vessanpönttöä.

Erityisesti heinäkuu oli kovin hektinen ja ihana, koska meillä kävi niin paljon vieraita. Tämä kuukausi menikin niin nopeasti, että meinasi lentolippujen varaaminen unohtua. On mukava palata kotiin, juosta taas niissä kymmenissä soitto- ja urheiluharrastuksissa, käydä saunassa, valittaa hinnoista (etenkin bensan), ajaa italialaisella urheiluautolla, lihoa 5 kiloa koska ei enää kävele minnekään jne. J:n pitää orientoitua uudelleen työelämään, vaikka tämä yhdistetty opiskelu-loma-työ -aika on ollut kyllä rentouttavaa. Ehkä liiankin rentouttavaa. Ai niin, J viettää valmistujaisiaan maanantaina aamujunassa välillä Helsinki-Vaasa. Mikäli joku on samalla reitillä, tervetuloa valmistujaisiin. Omat ruuat ja juomat mukaan.

Jostain kumman syystä meillä on taas laukut täynnä tavaraa. Vaikka tuntui siltä että edelliset vieraat veivät jo puolet. Eihän täältä nyt ole edes mitään ostettu, vain muutama t-paita, shakkipeli, pari kirjaa saatiin lahjaksi jne. Kaikki on onneksi pakattu, illan ohjelmana on jäähyväiset laitokselta tutuksi tulleelle P.B:lle. Myös Uudenseelannin lahja rugbylle, M.T tulee paikalle. M on tulossa tänne takaisin varmaankin syksyn aikana käymään tehtaalla, joten ei ehkä tarvitse ihan tippa linssissä lähteä. Haikeaa on silti.

Kiitos kaikille blogin lukijoille ja kommentoijille, kävijätilastojen mukaan olette erittäin herkkiä addiktoitumaan esimerkiksi tälläisiin blogeihin. Toivotamme itsemme tervetulleeksi Suomeen!

Ahoj ahoj!