Exculla ja laitoksen kesäjuhlassa
Terve taasen. Tässähän vierähti puolet viikosta niin ettei tullut mitään hyödyllistä tehtyä. Reippaaseen elämään palataan siis kirjoittamalla ensimmäiseksi blogiin.
Excu oli suksee. Syötiin hirvittäviä määriä ruokaa, M söi haluskia kolme päivää putkeen ja nyt ei ihan heti tee mieli lisää. Sunnuntaina lähdettiin siis bussilla kohti Prievidzaa, joka on pieni kaupunki läntisessä Slovakiassa. Bussimatka sujui rattoisasti välillä muutamia snapseja siemaillen, muutama slovakialainen intoutui juopottelemaan aika rankalla kädellä, me pidettiin matalampaa profiilia. Hauskaa porukkaa nuo muunto-opiskelijat. Hihittämisen ja häsläämisen ansiosta reissu muistutti kylläkin enemmän yläasteikäisen luokkaretkeä kuin muunto-opiskelijoiden excua.
Maanantaina oli ohjelmassa hiilikaivoksella käynti, lähtö klo 6.30 aamulla, ja urheasti ne slovakitkin ponkaisi sängystä ylös. Tai no, osa ei ollut nukkunut ollenkaan. Hiilikaivos ei kyllä ehkä ole se paras tapa viettää krapulapäivää, muistutus siitä saatiin, kun yksi opiskelijoista sai kaivosjunassa puutumis/pyörtymis/tms. kohtauksen, ja vietiin sairaalaan. Oltiin eri kaivoksessa, sillä ryhmä jaettiin kahteen eri paikkaan, joten ei päästy panikoimaan asiasta. Kaivos oli J:lle elämys, eipähän ole kaivoksessa tullut aiemmin käytyä. Aika jänskää, että siellä on oikeasti ihan oikeita ihmisiä töissä, hih :) Ja sai pitää kypärää ja n. 5 numeroa liian isoja kaivoshousuja ja takkia. Ja oli huono ilma ja kuuma ja mustaa töhnää tulvii joka rööristä varmaan vielä viikonkin päästä. Käytiin oikein syvällä kaivoksessa, loppupäässä piti lähes kontata, koska käytävä oli niin matala.
Kaivoksen jälkeinen toisen ryhmän (ja jonkun muun, meiltä pimennetyn asian) odottelu alkoi ottaa hermoon. Kukaan ei jaksanut kertoa meille englanniksi, mitä tapahtuu ja miksi odotetaan. (Niin siis ihan oikeasti, kun pyydettiin, että voisko joku kertoa, mitä tapahtuu, ne sanoi, että on niin väsyneitä ettei jaksa miettiä sanoja ;) Ja tietenkin oli jano ja kuuma ja hiki.
Myöhemmin lähdettiin reippaina katsomaan ulkoapäin Bojnicen linnaa, joka on kiinni maanantaisin. Linnan vieressä oli kuitenkin eläintarha, joka oli auki, joten käytiin sitten tuijottamassa apinoita ja elefantteja. Linna on tosi kaunis ja hienolla paikalla. Alla linna eläintarhasta kuvattuna.
Seuraavana päivänä päästiinkin sitten katsomaan sitä sisältä. Opastettu kierros slovakiaksi ei antanut meille paljon informaatiota, mutta kiva linnassa oli kierrellä. Käytiin vielä tiistaina myös jossain tehtaassa, jossa oli muuten lemmikkinä pari kissaa. Siellä ne nukkuivat koneiden päällä :)
Seuraavana päivänä päästiinkin sitten katsomaan sitä sisältä. Opastettu kierros slovakiaksi ei antanut meille paljon informaatiota, mutta kiva linnassa oli kierrellä. Käytiin vielä tiistaina myös jossain tehtaassa, jossa oli muuten lemmikkinä pari kissaa. Siellä ne nukkuivat koneiden päällä :)Oudointa (ja epämiellyttävintä) exculla oli se, että opiskelijat halusivat koko ajan tarjota meille, niin ruokaa kuin juomaakin. Eli jos käytiin ravintolassa, niin harvoin saatiin maksaa itse, mikä tuntui varsin epämiellyttävältä, koska palkkaerot nyt on aika huimia. M toki paikkasi tilannetta ostamalla paluumatkalla 3 pulloa, joista juotti snapseja bussissa. Hmm... 2 olis ehkä riittänyt, koska viimeiseen pulloon niillä ei enää oikein rahkeet riittäneet.
Laitoksen kesäjuhlaa vietettiin eilen Bukovecissa, jossa Teknillisellä yliopistolla on oma "chata" eli mökki. Mökillä laulettiin tuhat laulua slovakiaksi ja kaksi suomeksi. Sen lisäksi syötiin nakkeja, salaattia ja Gulassia. Gulassia keitettiin isossa padassa nuotion päällä ainakin 5 tuntia ja hyvää oli. Virastomestari jaksoi hauskuuttaa meitä pantomiimiesityksillään. Reissusta väsyneenä tuli hihitettyä kaikelle mahdolliselle. Hetken päästä virastomestari totesikin, että "ai lav juu finland" (ehkä ainoa mitä osaa sanoa englanniksi). Muutoin sedän lempisanonta onkin "jeshus maria". Kuvassa soppa kiehuu. Virastomestari on tuo setä jolla on esiliina.



2 öykkäröintiä:
MAHTAVAA! Tästä lähin mäkin aina vaan ilmoitan, että joo en jaksa selittää, jos multa kysytään jotain. On se elämä niin helppoa jos osaa suhtautua siihen oikein!
Lahkeet näkyy, Mutta jatka toki unelmointia!
Lähetä kommentti
<< Kotiin